maanantai 27. elokuuta 2012

On veljiäni sade sekä tuuli

30 päivän piirtohaaste, jotain oranssia

Palattu road tripiltä! Kuusi päivää tuntui ikuisuudelta! Nyt odottelen, että kameran omistaneet ihmiset laittavat kuvat nettiin (nyt tuo kuullostaa siltä, että kaikki maailan ihmiset, joilla on kamera, laittavat kuvansa nettiin ja minä odotan, niitä kaikkia). Tämä oli kolmas kerta, kun teimme kaveriporukalla asuntoautoreissun jonnekin päin suomea. Ensimmäisellä kerralla olimme etelässä päin, koska monet entiset koulukaverimme asuivat siellä. Seuraavaksi menimme pohjoiseen, kävimme norjassa asti ja näkyi paljon sopuleita ja poroja. Tänän vuonna oli vuorossa itä-suomi! Luostari! Maisemia! Koli! Pirkunkirkko! Luontoa! Flowpark! Karvamato!
 Autossa on pahimmillaan 7 ihmistä ja heidän matkatavarat. Yöt nukumme kylki kyljessä ja liikkumatilaa on vähän. Olemme viikon tai ylikin samassa autossa, samalla porukalla. 
En koe olevani sosiaalisin ihminen saati ystävällisin ja mietin aina, miten kestän tuon reissun ja miten kukaan kestää minua. Kummasti pääkoppa sen kaiken kestää, jääkaappi kyllä petti meidät viimeisenä iltana, ei ollut kylmä enää. Pakkasimme liharuuat pakastepussien ympäröimään myttyyn.Tämän vuoden reissu oli meistä monille uusien ruokien maistelemista, kun ihmiset ostivat omia lempijuttujaan (esim. juustoja) ja antoivat muidenkin maistella. Myöskin teimme vihannesvartaita, joihin tuli sieniä, ananasta, grillijuustoa ja tomaattia. Emppu inhoaa sieniä ja minä tomaatteja. Siispä teimme kahdenkesken sopimuksen, että söisimme vartaista myös inhokkimme.
Ja se jokin kirsikkatomaatti meni kaiken muun mössön mukana alas, jes!

Flowparkissa on tarkoituksena kulkea esterataa pitkin, joka menee ylhäällä puita pitkin. Ekana vuonna kävimme turussa tuolla, mutta vain kaksi porukastamme meni yläilmoihin. Tänä vuonna kaikki olivat ylhäällä, jopa Emppu ja minä, joilla on korkeanpaikan kammo. Emppu koki hermoromahduksen jossain välissä ja sitten huudeltiin työntekijä paikalle, että saataisiin Emppu nopeasti alas. Minä koin ihmeellisen valaistumisen, en pelännyt ollenkaan. Olimme männyn oksistossa asti eikä minua pelottanut lainkaan katsoa alas, otin vain esteradan haasteet vastaan. Hyvästi korkeanpaikan kammo, jos sinua on koskaan ollutkaan. 22 vuotta meni siinä uskossa, että olit mukanani, mutta se taisikin olla vahva itsesuojeluvaisto.
turistin ostoskassi
Ostin turistitavaraa vähän enemmänkin kuin tuon kassin, mutta niistä seuraavalla kerralla! Kun jaksan kirjoittaa turhuuksia enemmän ja olen ottanut kuvia!

Matkallamme kohtasimme YSTÄVÄLLISIÄ SUOMALAISIA. Ihmiset neuvoivat meitä mielellään, kun olimme eksyksissä heidän alueellaan tai emme löytäneet kulman takan olevaa kauppaa. Meille myös suositeltiin paljon uusia paikkoja, joitka eivät kuuluneet alkuperäisiin suunnitelmiimme. Kaupoissa/infoissa työntekijät tekivät työnsä hymyillen! Suomalaiset, ette ole sellaisia kuin teistä luullaan, hah!

1 kommentti:

Keskivaikea masennus